On se vaan kumma että kun sitä hankkii elämänsä ensimmäiset, talven liukkauksiin tarkoitetut turvalliset nastakengät, niin heti sattuu ja tapahtuu. Eilen olimme koko lauma iltapäiväkävelyllä, kun yhtäkkiä jalat vaan "jumittui" yhteen ja isäntä seurasi vierestä mamman komeaa ilmalentoa ja kopsahdusta suoraan pää edellä keskelle tietä... Kengät siis jumittuivat toisiinsa väkäsistä joihin ujutetaan nauhat. Pienen alkujärkytyksen jälkeen nauratti vaan ihan hysteerisesti :)
Eilisissä agiliitotreeneissä meillä oli sijaisvalmentaja josta tykätään Simban kanssa kumpikin kovasti. 20 esteen rata vaikutti todella haasteelliselta ja kimurantilta mutta me tytöt suoriuduimmekin siitä yllättävän hyvin ! Ollaan taidettu ennenkin todeta että meille sopii vaikeat ja kiemuraiset radat, koska sekä ohjaaja että koiruus joutuvat keskittymään vauhdin sijaan niihin kiemuroihin eikä mopo pääse karkaamaan käsistä pitkillä vauhtisuorilla. Persjätössä ohjaaja vaihtaa puolta koiran edessä niin, että
rintamasuunta ei käänny koiraa kohden kertaakaan. Ohjaaja vaihtaa puolta
koiran ollessa siis koko ajan selän takana. Koiraa ei saa kuitenkaan hukata ;)
Nacho harjoitteli omalla vuorollaan mm. paikallaoloa niin että jätin takapalkaksi pallon ja välillä vapautin esteelle menon sijasta pallolle. Teimme myös muutamat kontaktit ja kepit, sekä kirmasimme pitkin hallia ihan vain kirmaamisen ilosta.
Molempin koirien kanssa temppurintamalla harjoitellaan itsenäisesti ryömimistä, vasemman etutassun ontumista kävellessä, takajaloilla seuraamista sekä peruuttamista niin että minä peruutan samaan aikaan itse poispäin koirasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti