Viideltä herätys ja kohti Serbian rajaa. On kyllä typerää miten noista rajan ylityksistä peloitellaan ihmisiä ihan järjettömästi. Ja pelotti niin pirusti. Onneksi kaikki meni hyvin.
Serbia ei kuulu omiin suosikkeihin muutenkaan millään lailla, ja vältettiinkin turhia pysähdyksiä ja yksi pakollinen pysähdys tehtiin mäkkärin vessaan :)
Tuntitolkulla körötettiin Serbiassa, kunnes vihdoin tultiin Makedoniaan.
Kumma juttu, mutta sen rajan ylitys oli huomattavasti vähemmän pelottava.
Makedonia on todella kaunis maa ja ajettiin hyvässä säässä ilman ruuhkia rauhassa pitkin
vuoristoista mutkatietä. Koiruudet matkustivat suorastaan liikuttavan nätisti taas koko pitkän päivän ajon. VIHDOIN ja täysin aikataulusuunnitelmien mukaan saavuttiin Kreikkaan ja olo keveni ja
tuntui kuin olisi kotiin saapunut. Simballe ensimmäinen kreikan reissu, Nacholle jo toinen. Viime reissulla rajalla tullimiehet olivat pudota kopperoistaan kun nauroivat katketakseen Nachon passikuvalle. Mamma ja pappa sen sijaan ovat jo melkein kreikkalaisia itsekin, niin paljon on tullut maassa reissailtua.
Ajeltiin ensimmäiseen kohteeseen jossa...
Elämysmatkailua isolla E:llä. Tuppukylä isolla T:llä. Ollaan ainoat asukkaat tällaisessa guest- housessa. Onneksi vastapäätä on pieni marketti, josta sai kurkkua ja tomaattia ja fetaa. Niitä leikattiin saksilla tortillalettujen väliin 😂 Koiria on ziljoona, pitää mennä autolla vähän matkaa että löytyy kohta jossa omat koirat voi pissattaa.
On tää kyllä jokseenkin pähkähullua 🤣 Ja koirat on ihan sekaisin, ne painii ja kyhnää ja hituloi :)
Kalinihta! :) Huomenna pitäisi matkan jatkua kunnon lomaparatiisiin meren rannalle !
Kuva Serbian auringonkukkapellosta ja Makedonian ajonäkymistä, Kreikan raja ja ruoka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti