Nacho oksensi ja ripuloi lenkillä, mutta oli muuten ihan normaali.
Se söi aamuruoankin hyvällä halulla.
Mutta sitten yhtäkkiä, kuin napista painamalla, sen kunto romahti. Se tärisi, se vain makasi, sen vatsa kramppasi, näki että sillä oli kovat tuskat.
Ajateltiin tietysti ensin että sillä on vain ripuli/mahavaivoja. Viime uinnistakin oli melkein vuorokausi aikaa. Eipä hellittänyt Nachon olo, vaan paheni vain. Ensiapulaukussa oli Antepsin- vatsalääkettä ja annettiin sitä.
Täällä saarella on sunnuntaisin moni paikka kiinni, mutta lähdettiin silti kiireesti eläinlääkäriin mutta se oli suljettu. Konsultoin Suomalaista eläinlääkäriäkin, koska tilanne näytti pahalta ja oli tosi voimaton olo itsellä tehdä mitään. Eläinlääkäri kehotti tekemään oman vesi-suola-sokeri- elektrolyyttiliuoksen ja suositteli muutamia lääkkeitä, joita ei meillä tietysti ollut.
Lähdettiin siis metsästämään avoinna olevaa apteekkia ja kauppaan ostamaan sokeria ja suolaa.
Nacho oli pakko jättää kotiin, mutta se ei muuta kuin vain makasi ja tärisi.
Löydettiin hyvä apteekki ja ostettiin huikeat 1,40€ maksava pahoinvointilääke.
Se ehkä hiukan hetkellisesti lievensi kramppeja, yön se makasi asentoa vaihtamatta ja heräilin katsomaan monta kertaa että se hengittää.
Ma aamuna heti lääkäriin! Oltiin ennen lääkärin aukeamista paikalla ja vihdoin auto kaarsi pihaan, sieltä tuli nainen, mies ja kolmijalkainen koira (Sokrates).
He olivat molemmat eläinlääkäreitä ja pitävät tätä yksityistä klinikkaa.
Lääkäri näki heti että Nacho on huonossa kunnossa, ja jos meidän Nacho vaan makaa kun vieras eläinlääkärimies sitä tutkii kaikin tavoin, niin tiedetään että on tosi kyseessä.
Ihana eläinlääkäri puhui hyvin englantia ja omistautui täysin Nacholle.
Hän kulutti 1,5 tuntia aikaansa ilman ajanvarausta ja teki kaikkensa. Lääkäri tutki ja kyseli, kyseli ja tutki. Verikokeet olivat normaalit, maksa-arvo aavistuksen koholla ja Nacholla oli kuumetta.
Se sai antibioottia, kuumelääkettä ja kipulääkettä ja vatsaystävällistä ruokaa.
Lääkäri halusi nähdä meidät heti seuraavana aamuna uudestaan.
Kotona Nacho ei paljon piristynyt, sen joutui kantamaan pissille. Söi sentään pari lusikallista ruokaa, mutta ei juuri muuta pystynyt kuin vain makasi ja silmät oli niin surulliset.
Illalla ei sitten enää ruoka maistunut ja se taas tärisi ja oli ihan poissa.
Ja näki että sillä oli jälleen kuumetta.
Yö meni rauhassa, kun koira ei liikkunut yhtään :(
Tiistaiaamuna heti lääkäriin! Sillä oli kuumetta edelleen ja nyt lääkäri antoi toista antibioottia ja toista kuumelääkettä ja otettiin lisää verta, joka lähti Ateenaan tutkittavaksi.
Nacho jäi päiväksi klinikalle tippaan. Se ei päätänsä nostanut vaikka joutui tötterö päässä kissojen kanssa samaan ”lepohuoneeseen”.
Plakan ranta on rauhallinen, vesi on kristallinkirkasta ja Simba nautti vapaudesta ja uimisesta.
Se ui ja ui ja ui ja ui ja ui, sillä on uskomaton vesimoottori :)
Käytiin vielä meksikolaisessa liskoravintolassa lounaalla, jossa joku irtokoira yritti ahdistella Simbaa.
Syönnin jälkeen Nachoa hakemaan !
Eläinlääkärin pihassa tarjosin apua naiselle jolla oli kolme kissankuljetusboxia. Kannoin yhden boxin sisälle klinikalle. Boxeissa oli 4 kissaa, joista 2 pikkiriikkistä sokeaa pentua.
Juttelimme pitkään naisen kanssa, joka tekee eläinten pelastustyötä Naxoksella 24/7.
Kissoja on paljon ja niitä yritetään pelastaa, hoitaa, steriloida ja löytää uusi koti.
Naisen kertomat tarinat kissojen kohtaloista ja oloista olivat karua kuultavaa.
Naxoksella ei ole kulkukoiria, koska naisen mukaan ne tapetaan heti. Koiria löydetään ihmisen hylkäämänä roskiksista ym. Mä olisin halunnut halata naista, miten arvokasta työtä voikaan tehdä rakkaudesta eläimiin!!! Yhdistys saa rahoitusta ja vaikka hinnat täällä ovat naurettavat verrattuna Suomeen, on esim 70€ kissan steriloinnista täällä kova summa. Nainen myös kertoi että täällä myrkytetään kasviksia ym torjunta-aineilla ja esim kissat kun nuolevat tassujaan, ne saavat myrkkyjä.
Lääkäri ei kuitenkaan vahvasti epäillyt tuollaista myrkytystä Nacholla, koska oireet olisivat olleet eri.
Myöhemmin päästiin Nachon luo, joka oli kuin eri koira! Se oli reipas ja iloinen, heilutti häntää ensimmäistä kertaa! Antibiootti, kuumelääke ja tippa olivat tehonneet!
Jätettiin kanyyli tassuun vielä kaiken varalta ja seuraavana aamuna lääkäri halusi taas nähdä Nachon! :)
Nacho oli niin onnellisen oloinen, sen silmissä oli taas säihkettä, ja se halusi selvästi olla meidän kanssa. Sillä oli ruokahalua ja se oli tarkkaavainen ! :)
Se käveli ulkona itse ja pissaakin tuli paremmin.
Uskallettiin ilmalla jättää koirat kotiin kun käytiin syömässä. Nacholle jätettiin kauluri, ettei se revi kanyylia tassustaan.
Illalla käytiin jo kakkalenkillä ja vaikka meno oli hieman hoippuvaa, se käveli reippaasti ja tuli
kiinteä kakka ! :)
Simba on ollut tosi omituinen Nachon episodin ajan. Se karttaa Nachoa ja suorastaan kammoksuu esim vesikuppia josta Nacho on juonut. En tiedä haistaako se jotain outoa vai vaistoaako vain oudon tilanteen...
Yö oli levoton. Nacho vaelsi ja läähätti, otin sitä kainaloon ja juotettiin ja hoivattiin. Aamuyöllä se oksensi sulamatonta ruokaa, samoin aamulla. Lääkärin mukaan sen ei olisi pitänyt enää oksennella...
Huonon yön jälkeen aamulla taas lääkäriin. Klinikalla olikin härdelliä ja jouduttiin odottelemaan, vaikkakin naislääkäri ehti tulla kyselemään meidän kuulumiset.
Vihdoin päästiin sisään, Nacho jo vähän murrasi lääkärille, joten hyviä merkkejä !
Kuume oli vihdoin laskenut, kanyyli otettiin pois ja sai kolme pistosta lääkkeitä.
Huomenna mennään neljännen kerran lääkärin luo tsekkaamaan tilanne ja kuulemaan verikokeiden tuloksia.
Päivä on sujunut Nachon osalta uneliaasti, vähän on hoippuvaa menoa, mutta ruokahalu on hyvä, pissaa normaalisti ja heiluttaa häntää. Toivottavasti ei tule takapakkia!!!
Uskalletaan illalla jättää koirat nukkumaan ja lähteä syömään 15- vuotisen hääpäivämme kunniaksi ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti